perjantai 11. toukokuuta 2012

Minut tekee onnelliseksi se, kun tiedän että joku odottaa minua kotona.

Minun ensimmäinen äitienpäiväni lähestyy ja olenkin jo saanut pari lahjaa ennakkoon. Ensimmäinen oli tuo Nokia Lumia 710 ja toinen on kirja nimeltä 12 000 syytä olla onnellinen. Kirjan takasivulla lukee näin: " Maailma on täynnä pieniä onnellisia asioita, jotka tekevät elämästä elämisen arvoista." Ja allekirjoitan tuon täysin. Toisinaan sitä tulee niin pienestä onnelliseksi, vastakeitetyn aamukahvin tuoksusta, itse poimitusta kukkakimpusta, ilman sukkia olemisesta, siitä kun uskot itseesi vaikka kukaan muu ei uskoisi... nuo edellä mainitut asiat tekevät minut onnelliseksi.

Olen paljon mietiskellyt sitä, kuinka itsekkäitä ihmiset ovat. Oma äitini ei ole ollut kovinkaan paljoa tekemisissä omien sisarustensa janssa ja jotenkin se kai on heijastanut meihin lapsiin, kun itselläni on myös välit poikki oman veljeni kanssa. En ole ajatellut kovin asiaa ennen kuin sain oman lapsen.

Haluaisin että minun tyttöni tulisi olemaan serkkujensa kanssa tekemisissä ihan alusta asti, eikä niin että hän saa joskus myöhemmin selville että " ai mulla on tollanenkin serkku ". Näin on käynyt nimittäin minulle. Valitettavasti en voi minun ja veljeni asioihin yksin vaikuttaa, mutta ainakin olen yrittänyt korjata meidän välejä.

On itsekästä ajatella että vain se oma mielipide jostain asiasta on se oikea, eikä suostuta tarkastelemaan asiaa monelta kannalta... Minä olen tehnyt elämässäni paljon virheitä ja näin paljon siihen tarvitaan että tajuaa virheensä. Minun tarvitsi saada oma pieni lapsi, ennen kuin ymmärsin miten typerillä asioilla menettää elämästään niin paljon.

Harmi että usein myös asiat tajutaan liian myöhään. Minun oma mummuni on sairaalassa huonossa kunnossa tällä hetkellä ja kukaan meistä sisaruksista, eikä minun äitinikään ole ollut häneen yhteydessä aikoihin. Tavallaan oli aika tekopyhää käydä siellä tänään kun ei ole tullut siellä vanhustenkodissakaan käytyä. Mummuni ei kyllä edes tiedä että kävimme, sillä hän nukkui eikä hän muutenkaan muistaisi meitä... ei ole muistanut enää pitkään aikaan. Nyt vain toivon, että voisin sanoa hänelle miten paljon hän minulle merkitsee, niin että hän ymmärtäisi minut ja tietäisi kuka minä olen.

Näin syvällistä tänään.

1 kommentti:

Kiitos kommentistasi ! :)